PikiTalk

PikiTalkit ovat taas käynnissä!

Loistavan vastaanoton ensimmäisenä syksynään saanut PikiTalk on räväkkä, tärkeisiin ja tunteita herättäviin alueellisiin ilmiöihin syventyvä after work –hetki ja erilainen viikonlopun aloitus.  

Kerran kuussa järjestettävä PikiTalk tarttuu rohkeasti kipeisiin aiheisiin, joiden teemoja käsitellään myös Oulun teatterin ohjelmistossa. Syksyllä 2022 puhutaan suurista ikäluokista, hyvästä keskustelukulttuurista, unelmien toteuttamisesta ja niistä luopumisesta sekä vanhemmuudesta. Olemme kutsuneet keskustelemaan mielenkiintoiset ja aiheisiin syventyneet alansa huiput. Kaikki oululaiset ovat tervetulleita kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun. 

Iltojen keskustelut rakentuvat Oulun teatterin produktioiden ympärille: Juha Jokelan Patriarkka, Lee Hallin Billy Elliot, Jukka Heinäsen, Alma Lehmuskallion ja työryhmän En päässyt Juliaksi ja Veikko Nuutisen Vanhempainilta. Ajatuksia herättävän keskustelun lisäksi luvassa on otteita produktioista. 

Illan virittäjinä toimivat Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi ja Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen. Tänä syksynä PikiTalkin keskusteluosuudet myös striimataan Mun Oulun verkkosivulla ja Mun Oulun Facebook-sivulla.

Tule nauttimaan vaihtuvan dj:n musiikista ja Pikisalin bistron after work -tarjouksista kello 16 alkaen. Noin tunnin kestävä dialogi alkaa kello 17. PikiTalk on anniskelun vuoksi K–18. 

Tervetuloa mukaan keskustelemaan PikiTalkeihin!

PikiTalkit syksyllä 2022

Billy Elliot -musikaalin keittiö

Pe 30.9. klo 16, Pikisali
Pahasti sanottu! Miksi hyvät ihmiset perseilevät somessa?

Syyskuussa keskustellaan siitä, puhummeko somessa nykyään kuin 80-luvun kaivoskaupungissa. Samoin kuin Billy Elliotia yritettiin saada muuttumaan, teemme sitä samaa somessa.

Keskustelemassa Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio, somepersoona Sanni Inget, poliitikko Lauri Nikula ja Oulun teatterin näyttelijä Joose Mikkonen. Illan aikana nähdään otteita Billy Elliotmusikaalista.

Syyskuun PikiTalk on osa Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia.

Veli-Markus Tapio on taustaltaan muusikko (MuT), ryhtyi sitten juristiksi (OTM) ja toimii nykyään Suomen Kulttuurirahastossa kaikkien alojen erityisasiantuntijana. Tapion mukaan somekeskustelua leimaa kärjistäminen ja yksinkertaistaminen, jolloin harmaa muuttuu mustaksi tai valkoiseksi, kompleksinen latteaksi. Hän näkee, että some vahvistaa oman ajattelumme vinoutumia sekä uskoa omien tunteittemme legitimiteettiin, koska ihmisillä on taipumusta hakeutua samanmielisten joukkoon. Tapio uskoo, että valta on tulevaisuudessakin niillä, jotka pystyvät lukemaan kokonaisia kirjoja.

Sanni Inget on muusikko, toimittaja ja somevaikuttaja. Ingetin intohimo on heittäytyä kaikenlaiseen esiintymiseen. Luovat alat vaativat ihmiseltä paljon itsetutkiskelua ja kommunikaatiotaitoja, jotka hän myös kokee tärkeiksi.

 

 

 

Oulun teatterin näyttelijä Joose Mikkonen näkee sosiaalisen median mahdollisuutena olla pöljä ja taas toisaalta jakaa näkökulmia asioihin, joita usein somessa katsotaan vain yhdestä näkökulmasta. Tänä syksynä Mikkosen voi nähdä näyttämöllä Yksi askel eteenpäin -teoksessa ja marraskuussa ensi-iltaan tulevassa Peter Pan menee pieleen -komediassa.

 

 

Lauri Nikula on Oulun kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Nikula ei pelkää sanoa mielipidettään, vaikka se poikkeaisi oletetusta ajattelusta. Somesta Nikula ajattelee, että pahalle ei pidä antaa valtaa somessa. Päivätyönsä Nikula tekee vanhempana rikoskonstaapelina ja nettipoliisina.

 

 

En päässyt Juliaksi -näytelmän meikkauspöytä

Pe 28.10. klo 16, Pikisali
Kill your darlings. Saako elämässä sen, mistä on valmis luopumaan?

Keskustelemassa Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki, Oulaisten kaupunginjohtaja Riikka Moilanen ja yrittäjä, radiopersoona Lauri Salovaara. Illan aikana nähdään otteita produktiosta En päässyt Juliaksi.

Vanhempainilta-näytelmän lavastus

Pe 25.11. klo 16, Pikisali
Ketä kiinnostaa joku vanhemmuus! Lapsiperhepohdintoja 2020-luvulla.

Keskustelemassa Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, oululainen taiteilija Lauri Ahtinen, näyttelijä-ohjaaja Petteri Summanen ja toimittaja Anna-Sofia Nieminen. Illan aikana nähdään otteita produktiosta Vanhempainilta.

Menneet PikiTalkit

Patriarkka-näytelmän ruokapöydän kattaus.

Pe 26.8. klo 16, Pikisali
Täällä määrään minä! Sopivatko suuret ikäluokat ja sannamarinit samaan pöytään?

Keskustelemassa näytelmäkirjailija Juha Jokela, ohjaaja Sakari Hokkanen, pitkän uran politiikassa tehnyt Liisa Jaakonsaari ja Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Määttä. Illan aikana nähdään otteita produktiosta Patriarkka.

Juha Jokela (s. 1970) on nykyaikainen kirjailija sanan parhaassa merkityksessä. Hänen terävä ja yllättävä huumorinsa, mukaansatempaava tarinankerrontansa sekä vivahteikas ihmiskuvauksensa ovat tiukasti kiinni tässä hetkessä. Hän kuvaa niin yritysmaailmaa, politiikkaa, kuin uskonnollista elämääkin samalla tarkkanäköisyydellä, mutta henkilöitään ymmärtäen. Jokelan näytelmiä leimaa vahva dialogisuus niin kielen kuin dramaturgiankin tasolla: Hän nostaa esiin yhä uusia kysymyksiä, valottaa teemoja lukuisista näkökulmista ja välttää valmiita vastauksia. Oulun teatterissa Jokelalta on nähty aiemmin hänen esikoisnäytelmänsä Mobile Horror syksyllä 2003 ja Fundamentalisti keväällä 2007. Patriarkka oli Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä.

Sakari Hokkanen (s. 1978) on Tampereella asuva ohjaaja ja käsikirjoittaja. Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalta valmistuttuaan Hokkanen on ohjannut ja kirjoittanut näytelmiä useisiin suomalaisiin ammattiteattereihin. Oulun teatterissa Hokkaselta on aiemmin nähty Pauliina Rauhalan romaaniin pohjannut Synninkantajat, joka oli sekä yleisö- että arvostelumenestys. Hokkanen on haaveillut Patriarkan ohjaamisesta vuosia. Hän luki näytelmän ensi kertaa kolmekymppisenä taideopiskelijana ja vaikuttui Jokelan ihmiskuvauksen tarkkuudesta. Nyt nelikymppisenä perheenisänä hän kokee hyvin läheiseksi näytelmän kuvauksen sukupolvelta toiselle periytyvästä rakastamisen vaikeudesta. Hänen henkilökohtainen mielipiteensä on, että Patriarkka on paras tällä vuosituhannella kirjoitettu kotimainen näytelmä.

Liisa Jaakonsaari on tehnyt pitkän uran kotimaisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Hän pääsi ensiyrittämällä Oulun kaupunginvaltuustoon vuonna 1972 ja toimi kaupunginvaltuutettuna vuoteen 1995 saakka. Hän toimi kansanedustajana yli 30 vuotta, työministerinä Lipposen ensimmäisessä hallituksessa vuosina 1995–1999, oli SDP:n varapuheenjohtajana vuosina 1993–1999 ja europarlamentaarikkona hän oli vuodesta 2009 vuoteen 2019. Ministerin arvon hän sai vuonna 2020.

Jaakonsaari koki tasa-arvoasiat ja sosiaaliuudistukset tärkeäksi, mutta hänen omimpia alueitaan poliitikkona olivat kansainväliset asiat, ulko- ja puolustuspolitiikka. Hän kuului eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan lähes yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Laman keskellä 1990-luvulla Jaakonsaari tuli tunnetuksi lanseeraamalla julkisuuteen ns. Liisan listan. Sen tarkoituksena oli saada kansalaiset ymmärtämään, että sosiaalietuuksiin olisi pakko tehdä leikkauksia, jotta valtiontalous saataisiin tervehtymään. Hän on ottanut rohkeasti kantaa niin suomalaiseen Nato-keskusteluun kuin Euroopan unionia vaivaavaan demokratiavajeeseenkin.

Oulun kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Määttä on toisen kauden kaupunginvaltuutettu, vihreän valtuustoryhmänpuheenjohtaja, konsernijaoston jäsen ja aluevaltuutettu. Kansainvälisen lukion käynyt kasvatustieteen maisteri on täydentänyt osaamistaan muun muassa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla sekä tekemällä laajasti erilaista järjestötyötä. Monipuolinen työkokemus ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat koulineet hänestä faktapohjaisesti argumentoivan poliitikon, joka ei anna kenenkään kävellä itsensä yli. Siviilityössään Henna toimii kehittämispäällikkönä Oulun yliopistossa ja pohtii, kuinka kauan hän on politiikassa lähinnä nuori nainen.

 

Pe 10.9.2021 klo 16, Pikisali
Tuomio vai pelastus? Missä menevät hengellisen väkivallan rajat?

Syyskuun PikiTalkin aiheena on hengellisen väkivallan rajat, johon pureudutaan Synninkantajat-teoksen teemoista käsin. Kun näytelmä kuvaa hengellistä väkivaltaa yhdellä tavalla, PikiTalkin keskiössä on se, miten sama ilmiö voi olla toiselle auttamisen ja lempeyden väline ja taas jollekin toiselle se voi näyttäytyä väkivaltana. Pohdimme missä ilmiön rajat menevät ja miten sitä voidaan tulkita.   

Paikallisesti aihe on merkittävä, koska Oulu on lestadiolaisuuden pääpaikka Suomessa ja esillä isommin kuin muualla maassamme. Keskustelu aiheen tiimoilta on usein latautunutta ja vastakkainasettelu on läsnä. PikiTalkissa lähtökohtana on ymmärryksen lisääminen.   

Keskustelemassa kirjailija Pauliina Rauhala, tietokirjailija Maijaleena Rova ja kokemusasiantuntija Marita Terho. Illassa nähdään otteita Synninkantajat-näytelmästä. 

Maijaleena Rova on uskonyhteisöistä kirjoittanut tietokirjailija. Hänen vuonna 2016 julkaistu Uskonsota keittiössä -tietokirja kertoo vanhoislestadiolaisuudesta erkaantuneiden kokemuksista ja tarkastelee vanhoillislestadiolaisuuden opillisia ja yhteisöllisiä erityispiirteitä. Hän työstää tällä hetkellä tietokirjaa, joka käsittelee laajasti hengellisen väkivallan – ihmisoikeus- ja demokratialoukkausten – yhteisöllisiä syitä uskonyhteisöissä.  Rova on myös kokemusasiantuntija, sillä hänen lapsuudenperheensä hajosi vuosien 1960–1961 vanhoillislestadiolaisen liikkeen uskonkiistoissa.  

Pauliina Rauhala on lestadiolaisyhteisöstä kaksi romaania kirjoittanut oululaiskirjailija ja on koulutukseltaan äidinkielenopettaja. Hänen vuonna 2013 julkaistu esikoisromaaninsa Taivaslaulu on nähty näytelmänä Oulun teatterin lisäksi Tampereen Työväen Teatterissa. Vuonna 2018 ilmestynyt Synninkantajat on puolestaan sovitettu näytelmäksi Oulun teatterin lisäksi Tampereen Teatteriin. Synninkantajat-näytelmää esitetään tänä syksynä Oulun kaupunginvarikon näyttämöllä.

Kokemusasiantuntija Marita Terho on irtaantunut vanhoillilestadiolaisesta liikkeestä kahdeksan vuotta sitten. Terho on viiden 1018-vuotiaan lapsen äiti, koulutukseltaan sosionomi ja työskentelee ihmisten parissa. 

 

 

 

 

Pe 8.10.2021 klo 16, Pikisali
Äiti täällä, mikset vastaa? Voiko päihdehelvetistä selvitä?

Syksyn toisessa PikiTalkissa käsitellään nuorten päihteiden käyttöä ja syrjäytymistä, mikä on kasvava ongelma Oulun alueella. Oulun teatterin Poikani joka katosi -näytelmä käsittelee tätä ilmiötä huumeidenkäyttäjän läheisten näkökulmasta: häpeä, pelko ja tuska nousevat pintaan, kun vanhemmat tajuavat, että oma lapsi on huumeidenkäyttäjä.  

Kuinka päihdeongelmat vaikuttavat koko perheeseen? Mikä on yhteiskunnan rooli huumeongelmien ratkomisessa? Näiden teemojen äärellä olemme lokakuun PikiTalkissa.  

Keskustelemassa kehittäjäasiantuntija ja dialogisen ohjauksen kouluttaja Amira Bushnaief, ohjaaja Heta Haanperä ja kokemusasiantuntijana Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Lisäksi pop up -keskustelussa elokuvaohjaaja Visa Koiso-Kanttila. Illassa nähdään otteita Poikani joka katosi -näytelmästä. 

Amira Bushnaiefilla on 20 vuoden kokemus päihdetyön kentältä ja kehittämisestä. Hän työskentelee kehittäjäasiantuntijana, dialogisen ohjauksen kouluttajana ja Hoivatien Miepä-kuntoutuksessa tiiviin päihde- ja mielenterveysavokuntoutuksen parissa. Hän on nähnyt monta kertaa, että vaikeastakin elämäntilanteesta voi selvitä.

 

 

Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä on käsikirjoittanut ja ohjannut parhaillaan Oulun teatterissa esitettävän Poikani joka katosi -näytelmän. Teosta varten Haanperä ja työryhmä haastattelivat suuren joukon huumeidenkäyttäjien läheisiä ja päihdetyön tekijöitä ja heidän ymmärryksensä päihdehuollon tilasta kasvoi produktion aikana. Haanperää turhauttaa, ettei hän voi tehdä huumeidenkäyttäjien ja heidän läheistensä auttamiseksi muuta kuin kyseisen näytelmän. Haanperä maksaa veroja mielellään.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on nähnyt läheltä, kun oma lapsi käyttää huumeita ja miten säännöllinen huumeidenkäyttö vaikuttaa elämään. Hän on tuonut julkisuudessa vaikeaa päihdeasiaa esiin perheen näkökulmasta: Malisen mukaan yksi ongelma on se, että nuorille huumeidenkäyttäjille ei ole tarjolla moniammatillista tukea.

 

 

Oulusta kotoisin oleva elokuvaohjaaja Visa Koiso-Kanttila on perehtynyt huostaanotettujen lasten maailmaan Huostassa-radiokuunnelmassa. Radiodokumenttia Ylelle tehdessään hän tuli tuskallisen tietoiseksi lastensuojelun ongelmien laajuudesta. Lastenkodeissa osa nuorista tutustuu ensi kerran huumeisiin. Hän on myös aiemmissa töissään ollut yhteiskunnallisten aiheiden äärellä ja käsitellyt nuorten näkökulmasta mm. lama-ajan syrjäytymistä dokumentissaan Karkotetut (1998). Ouluun sijoittuva draamaelokuva Kaiken se kestää (2017) kuvasi 1970-luvulla villinneen vapaan rakkauden kääntöpuolta lapsen näkökulmasta.

  

Pe 12.11.2021 klo 16, Pikisali
Havuja perkele! Mistä on suomalainen tahto tehty?

Marraskuun PikiTalkissa teemana on suomalainen sisu taiteessa ja urheilussa: mitä vaikeita valintoja näissä lajeissa on tehtävä, että menestyy? Saako taiteessakin todeta ääneen, että haluaa olla alansa paras? Mitkä asiat omassa elämässä voivat kärsiä tavoitteellisuudesta? Urheilu ja taide ovat molemmat tunne- ja taitolajeja: mikä niitä yhdistää ja mikä erottaa katsojia?  

Keskustelun innoittajana on Oulun teatterissa ensi-iltansa 5.11.2021 saava Tahto-näytelmä. Aino-Kaisa Saarisen hiihtourasta kertova näytelmä kuvaa muun muassa niitä valintoja, joita urheilija joutuu tekemään halutessaan huipulle. 

Keskustelemassa kärppälegenda Lasse Kukkonen, säveltäjä-kapellimestari Jaakko Kuusisto, Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja painonnostaja Anni Vuohijoki. Illassa nähdään otteita Tahto-näytelmästä. 

Keväällä 2020 jääkiekkouran lopettanut Kärppien ikoninen puolustaja Lasse Kukkonen tietää mitä menestyminen vaatii. Maailmanmestari, olympiamitalisti ja moninkertainen suomenmestari siirtää nykyään psyykkisenä valmentajana ja kouluttajana tietotaitoaan eteenpäin nuorille pelaajille ja yritystiimeille.

 

 

Jaakko Kuusisto on arvostettu viulisti, tuottelias säveltäjä ja menestynyt kapellimestari. Kuusisto on uransa aikana esiintynyt viulistina ja kapellimestarina merkittävien orkesterien edessä niin Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa kuin Australiassakin. Muun taiteellisen työn lisäksi Kuusisto on muun muassa toiminut Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuosina 2013–2021, Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestarina vuodesta 2018 alkaen ja Oulu Sinfonian taiteellisena partnerina hän aloittaa vuonna 2022. Lapsesta saakka julkisuudessa ollut Kuusisto ymmärtää taiteessa pärjäämisen keinot.

 

Alma Lehmuskallio on Oulun teatterin taiteellinen johtaja ja teatteriohjaaja. Ennen Ouluun siirtymistään Alma ehti ohjata teatteria, tanssia ja sirkusta muun muassa Teatteri Jurkkaan, Kotkan kaupunginteatteriin ja Sivuhenkilöt-kollektiiville Cirko – Uuden sirkuksen keskukseen. Sisua on vaadittu paitsi taiteen alituisessa puolustamisessa tiukkenevissa olosuhteissa, myös teatterialalle pyrkiessä ja yksinhuoltajaäitinä kodin ja teatterin väliä sukkuloidessa.

 

Painonnostaja Anni Vuohijoki oli ensimmäinen suomalainen arvokisamitalisti painonnostossa 17 vuoteen, kun hän saavutti EM-pronssia vuonna 2018. Olympiaurheilija, arvokisamitalisti ja useita suomenennätyksiä rikkonut Vuohijoki on diplomi-insinööri, kuntosaliyrittäjä ja valmistuu pian lääkäriksi. Toisin kuin monet urheilijat, hän on päättänyt elää ja treenata ilman kompromisseja. Hän kyseenalaistaa ajatuksen, että huippu-urheilijan pitäisi luopua uran vuoksi muusta elämästä.

 

Pikitalk  

Pe 10.12.2021 klo 16, Pikisali
Nopeammin, tehokkaammin, enemmän! Onko oravanpyörässä käsijarrua?

Vuoden viimeisen PikiTalkin aiheena on jaksaminen. Jo ennen koronapandemiaa monien jaksaminen oli työelämän hektisyyden vuoksi koetuksella ja koronakriisi etätöineen sekä sosiaalisen eristäytyneisyyksineen on pahentanut tilannetta entisestään.  

Teemaan sukelletaan keväällä 2022 Oulun teatterissa ensi-iltaan tulevan Jäniksen vuosi -näytelmän myötä. Aihe on hyvin ajankohtainen, kun yritämme nähdä tietä pois koronasta ja koronan aiheuttamisista työelämän muutoksista. 

Keskustelemassa ohjaaja Eljas Liinamaa, Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ja psykologi Soili Poijula. Illassa nähdään otteita Jäniksen vuosi -näytelmästä. 

Oulun teatterissa on koronapassi käytössä. Lue täältä ohjeet, kuinka toimia teatteritaloon tullessa.

Helsinkiläinen teatteriohjaaja Eljas Liinamaa pakeni oravanpyörää ennen kuin edes ehti sen kyytiin. Liinamaa muutti valmistuttuaan Ounasjoelle harjoittamaan hallittua erakoitumista ja työskentelemään Lapin Alueteatterille. Jäniksen vuotta hän on Oulun teatterille työstänyt pian pari vuotta luonnonvoimien tummanpuhuvan huumorintajun ehdoilla – kuten teokseen toki sopii. 

 

 

Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo aloitti työssään 1. maaliskuuta 2020, ja sukelsi suoraan syvään päähän koronapandemian puhjettua. Ensimmäisen tilannekuvan Mäkitalo esitti kaupungin johtoryhmälle oltuaan töissä vasta viikon. Työtunteja on koronakriisissä kertynyt, mutta palautumisestakin on täytynyt pitää huolta. Mäkitalon keinot palautumiseen ja työssä jaksamiseen ovat töiden priorisointi, joustavuus molempiin suuntiin sekä aikaa vaativat harrastukset.  Mäkitalo on työterveyshuollon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja hän on työskennellyt aiemmin Terveystalon alueellisena johtavana työterveyslääkärinä, työterveyslaitoksella tutkimus- ja palvelukeskuksen johtajana ja kuntoutuspalveluja tarjoavassa Vervessä tutkimusjohtajana.  

 

Soili Poijula on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian erityisasiantuntija, työnohjaaja, tutkija ja tietokirjailija. Poijula on toiminut koronapandemian aikana henkisen työhyvinvoinnin kouluttajana ja työnohjaajana valtakunnallisesti yritys-, julkis- ja järjestösektorilla ja muun muassa hyvinvointikuntayhtymässä. Poijula on työskennellyt traumaattisten tapahtumien uhrien, omaisten ja auttajien auttamisen kehittäjänä 1990-luvulta alkaen. Hänen Resilienssi-tietokirjansa kriisikestävyydestä ja muutosjoustavuudesta julkaistiin vuonna 2018. 

 

 

 

Huom! Ohjelmamuutokset mahdollisia. 

 

 

 

Siirry sivun alkuun