Yhteiskunnallista teatteria etsimässä -kurssilla on lähdetty tutustumaan ja tutkimaan, mitä yhteiskunnallinen teatteri on ja mitä se voisi olla. Kurssilla on yhdistetty dokumenttiteatterin rakennusosia, teatteria, aktivismia ja journalismia.
Muutamaan esitykseen haettiin taustamateriaalia, jota hyödynnetiin niiden valmistelussa. Me, journalistiopiskelijat Kalle Haataja ja Joel Ollikkala, etsimme tietoa ohjaajien pyyntöjen ja toiveiden mukaan. Ohjaajat valitsivat, mitä he koostamastamme materiaalista halusivat hyödyntää.
Kalmasiivoaja-esityksen ohjaaja Pipsa Enqvist halusi esitystään varten muun muassa itsemurhiin, huumeisiin ja Oulun seudun kuolleisuuteen liittyvää tilastotietoa. Etsimme Joelin kanssa materiaalia Tilastokeskuksen tietokannoista journalistisin tiedonhankinnan menetelmin. Aivan tuoreinta tietoa ei ole vielä saatavilla, sillä tilastot yltävät vuoteen 2020 tai vuoteen 2021. Se ei ole varsinainen ongelma, mutta kyseiset vuodet ovat koronavuosia. Olisi ollut kiinnostavaa saada tilastoitua tietoa myös pandemian jälkeisestä ajasta.
Keräsimme myös muuta kuolemaan liittyvää tietoa. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus ennenaikaisesta kuolemasta on mielenkiintoinen. THL myös informoi perinpohjaisesti siitä, mitä vainajan omaisten pitää tehdä kuoleman sattuessa. Enqvistin työryhmää kiinnosti lisäksi kuoleminen kotona, yksin – sekin liittyy kalmasiivoukseen. Valitettavasti tällaista tilastoa ei ole saatavilla, sillä se, että joku kuolee kodissaan yksin, ei ole kuolinsyy. On kuitenkin huomioitava, että suurin osa kotiinsa kuolevista on vanhuksia.
Kalastajat-esityksen ohjaaja Emma Mattila on kiinnostunut kalastuksesta laajasti. Hän halusi tietää, millainen kalastajan ammatti on nykyään ja mitä vaikutuksia ammatinharjoittajien ”ukkoontumisella” on. Häntä kiinnostivat myös muun muassa kalastamisen eettisyys, Norjan lohen dominoiva asema kalatiskeillämme, Oulujoen suiston kunto ja läheisten vesialueiden kalakannat. Lisäksi Mattilaa kiinnostivat Oulun murresanat.
Lähdin tutkimaan kalastamista ammattina ja etsin tietoa siitä, millaista se on tänä päivänä. Löysin paljon lehtijuttuja, jotka kertovat alan ikääntymisestä ja kalastuksen kannattamattomuudesta. Moni kalastaja myy saaliin suoraan kuluttajille ja heille, jotka haluavat lähiruokaa, mutta kaupan kalatiskillä olevan lohen kanssa on vaikea kilpailla. Alan tulevaisuus on heikko ja saattaa olla täysin suurkalastuksen käsissä.
Joitain hyvääkin on. Oulujoen suisto on hyvässä kunnossa ja palvelee kalakantaa. Kalaportaat ja kalatiet auttavat kaloja siirtymään kutemispaikoilleen padoista riippumatta. Myös keskustan puroihin on pyritty istuttamaan kaloja ja jokimaisemaa on elävöitetty.
Oulun murresanoista löytyi muutamia harrastajien kokoamia listoja, mutta murteista ei ole varsinaista suurta tietokantaa. Suurin apu löytyy paikallisilta, jotka puhuvat sujuvasti Oulun murretta.
Kalle Haataja
Tietoa kalastuksesta, kalastajan ammatista ja kalastamisesta Oulussa:
https://yle.fi/a/3-12021176
https://yle.fi/a/3-9426375
https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/kalastaja-elaa-vuodenaikojen-rytmissa-kutsumusammatti-yli-sukupolvien
https://www.apu.fi/artikkelit/ammattikalastaja-myy-yha-enemman-suoraan-asiakkaille
https://ahven.net/kaupallinen-kalastus/
https://www.oulunenergia.fi/uutiset/112021/oulun-energia-ja-fortum-toteuttivat-vaelluskalojen-lisaantymisalueselvityksen-oulujoella/
https://www.oulunenergia.fi/vastuullisuus/merikosken-kalatie/
Oulun alueen vesialueista:
https://www.kaleva.fi/ruskeavetiseen-kaupunginojaan-halutaan-kaloja-asia/4611249
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikka/oulujokisuu-ja-merialue/
Oulun murresanoja:
https://kravattimies.tripod.com/oulu.html
https://www.facebook.com/legacy/notes/308525452644251/
THL:n tutkimus ennenaikaisesta kuolemisesta:
Väitöskirja huumeiden käyttäjien kuolemista Suomessa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/282222/HUUMEIDE.pdf?sequence=1&is
THL:n ohjeita vainajan omaisille ja läheisille: