Alma Lehmuskallio valittu pohjoismaiseen mentorointiohjelmaan

Julkaistu 31 toukokuun, 2023

Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio on valittu taiteellisille teatterinjohtajille suunnattuun uuteen pohjoismaiseen Nordic Ambitions -mentorointiohjelmaan pilottikaudelle 2023–2024.

”On aivan älyttömän siistiä päästä mentorointiohjelman kautta tutustumaan viiden eri Pohjoismaan teattereiden taiteellisiin johtajiin. Hain mukaan, koska haluan yhä edelleen kehittyä taiteellisten sisältöjen, eettisten toimintatapojen ja monimuotoisuuden johtamisessa. Varsinkin monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä ollaan kaikissa Pohjoismaissa pidemmällä kuin Suomessa”, Lehmuskallio kertoo ja jatkaa:

”Sain mentorikseni norjalaisen Den Nationale Scene Bergenin johtajan Solrun Toft Iversenin, jonka kanssa on huippua päästä kanssaoppimaan. Ohjelma sisältää sekä kaikille yhteistä toimintaa että kahdenkeskistä mentorointia, enkä malta odottaa mitä kaikkia uusia ovia avautuukaan sekä omassa mielessä että Oulun teatterille.”

Suomesta mentorointiohjelmaan valittiin myös Jussi Sorjanen, joka on toiminut Helsingissä sijaitsevan Teatteri Viiruksen johtajana vuodesta 2018. Mentoreina Suomesta toimivat Helsingin Kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman, Lappeenrannan kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen ja Turun Kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama.

Hanke on Suomen Teatterit ry:n (STEFI) ja muiden pohjoismaisten esittävän taiteen työnantajajärjestöjen yhteisesti käynnistämä ja se toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaisen kulttuurirahaston kanssa.

STEFI kertoo sivuillaan, että yksivuotisen mentorointiohjelman tarkoitus on kehittää osallistujien johtamistaitoja, rakentaa pohjoismaista teatteriverkostoa ja kannustaa yhteistyöhön teattereiden välillä.

Nordic Ambitions käynnistyy kesäkuussa Kööpenhaminassa järjestettävällä verkostotapaamisella.

Lue lisää hankkeesta STEFIn sivulta.

Koronapassi käyttöön 24.11.

Julkaistu 22 marraskuun, 2021

Oulun teatteri ottaa käyttöön koronapassin 24.11. alkaen. Toimimme viranomaisten ohjeistusten mukaisesti ja turvaamme näin asiakkaiden terveysturvallisuutta tilaisuuksissamme.

Koronapassia edellytetään kaikilta 16-vuotiailta tai sitä vanhemmilta katsojilta. Tarvittaessa katsojien tulee varautua todistamaan henkilöllisyys kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.

EU:n koronatodistus toimii koronapassina. Koronapassin edellytyksenä on joko saatu rokotesuoja, 72 tunnin sisällä saatu negatiivinen koronatesti tai todistus sairastetusta koronataudista.

Koronapassi on hyvä ladata tai tulostaa etukäteen ja teatterille on hyvä saapua hyvissä ajoin. Toivomme, että tullessasi teatteriin otat valmiiksi esille koronapassin, teatterilipun ja henkilöllisyystodistuksen, jotta sisääntulo ja koronapassien tarkastus tapahtuu mahdollisimman jouhevasti.

Jos sinulla ei ole koronapassia, voit vaihtaa Oulun teatterin omien esitysten lipun myöhempään ajankohtaan. Vaihto tulee tehdä kaksi päivää ennen esitystä. Ticketmasterin toimituskuluja emme pysty hyvittämään.

Vaihto-oikeus ei koske vierailuesityksiä eli Luokkakuvia, vedos V, Anssi Kela: Mun täytyy kväellä näin, Korot kattoon, Kriisikomedia, Punkkuelämää ja Tuula ja Pirkko – Meil on aina Toro.

Toimi näin tullessasi teatteriin:

Lataa koronapassi puhelimeesi tai tulosta koronapassi etukäteen osoitteesta kanta.fi.
Saavu teatterille hyvissä ajoin.
Ota valmiiksi esille koronapassi, teatterilippu ja henkilöllisyystodistus, jotta sisääntulo ja koronapassien tarkastus tapahtuu mahdollisimman jouhevasti.

Saavuthan teatteriin vain terveenä ja noudatat hyviä hygieniakäytäntöjä. Suosittelemme maskin käyttöä teatterissamme.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on koronapassi?

Koronpassi on todistus, joka kertoo, onko passin omistaja rokotettu, onko hän sairastanut hiljattain koronan tai onko hänellä tuore negatiivinen testitulos. Koronapassin edellytyksenä on siis joko saatu rokotesuoja, 72 tunnin sisällä saatu negatiivinen koronatesti tai todistus sairastetusta koronataudista.

Miten saan koronapassin?

Koronatodistuksen voi ladata Omakannasta osoitteesta kanta.fi. Voit tulostaa sen tai tallentaa puhelimeen vaikkapa kuvakaappauksena.

Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.
Hae todistusta painamalla linkkiä ”Avaa koronarokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.
Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi. Näin todistus on sinulla valmiina, kun tarvitset sitä. Voit myös tulostaa todistuksen paperille.

Lisätietoja varten suosittelemme tutustumaan Kanta-palvelun Usein kysyttyä koronapassista -koontiin.

Miten koronapassi tarkistetaan?

Koronapassi tarkastetaan lukemalla koronatodistuksessa oleva QR-koodi. Koronapassista tarkistetaan myös nimi ja todennetaan henkilöllisyys kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Myös ajokortti käy.

Koronapassi tarkastetaan aulassa ennen narikkaa ja samalla tarkistamme myös lippusi.

Toivomme, että tullessasi teatteriin otat valmiiksi esille koronapassin, teatterilipun ja henkilöllisyystodistuksen, jotta sisääntulo ja koronapassien tarkastus tapahtuu mahdollisimman jouhevasti.

Mikä on QR-koodi?

QR-koodi on nelikulmainen mustista ja valkoisista pisteistä muodostunut koodi koronatodistuksen oikeassa ylänurkassa. Koronatodistuksen lukijasovellus lukee tämän koodin kameran avulla. Pelkkä koodi tai valokuva siitä riittää digitaaliseksi koronatodistukseksi. Koodin voi esittää ruudulla tai paperilla.

Mitä tietoa QR-koodi sisältää?

Koodissa on sama sisältö kuin paperisessa koronatodistuksessa sekä digitaalinen allekirjoitus, jonka avulla estetään koodien väärentäminen.

Mitä tietoja koronapassin tarkistaja näkee?

Sovellus näyttää vihreää tai punaista tulosta riippuen siitä, täyttääkö koronatodistus kansalliset säännöt. Vihreä tulos kertoo, että koronatodistus on voimassa ja kelpaa. Punainen tulos kertoo, että todistus ei kelpaa.

Lisäksi hyväksytyssä tapauksessa näytetään todistuksen omistajan nimi, jotta voidaan tarkistaa, että kyseessä on hänen todistuksensa. Muita tietoja ei näytetä. Hylätyssä tapauksessa ei näytetä henkilön nimeä tietosuojasyistä.

Ei koronapassia?

Jos sinulla ei ole koronapassia, voit vaihtaa Oulun teatterin omien esitysten lipun myöhempään ajankohtaan. Vaihto tulee tehdä kaksi päivää ennen esitystä, mutta kuluvalla viikolla lipun voi vaihtaa vielä esityspäivänä tuntia ennen esitystä. Ticketmasterin toimituskuluja emme pysty hyvittämään.

Vaihto-oikeus ei koske vierailuesityksiä eli Luokkakuvia, vedos V, Anssi Kela: Mun täytyy kävellä näin, Korot kattoon, Kriisikomedia, Punkkuelämää ja Tuula ja Pirkko – Meil on aina Toro.

Miksi Oulun teatterilla on käytössä koronapassi?

Oulun teatteri ottaa käyttöön koronapassin 24.11. alkaen vaihtoehtona ravintoloihin ja yleisötilaisuuksiin kohdistuville rajoituksille.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt yli viidenkymmenen (50) henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisätiloissa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien alueella 26.11.–25.12.2021. Toimijat voivat järjestää yli viidenkymmenen henkilön tilaisuuksia edellyttämällä yli 16-vuotiaalta EU:n digitaalisen koronatodistuksen esittämistä yleisötilaisuuteen pääsemiseksi.

Tartuntatautilain pykälään 58 perustuva päätös kokoontumisrajoituksista on tehty koronaviruksen laajemman leviämisen ehkäisemiseksi, riskiryhmien suojelemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi alueella.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on koronaepidemian leviämisalue ja tilanne on edelleen heikentynyt. Rokotuskattavuus on muuta maata alhaisemmalla tasolla. Ilmaantuvuusluku alueella on tällä hetkellä Suomen suurin, 356,2/100 000 asukasta/14 vrk ja terveydenhuollon ylikuormittumisen uhka on olemassa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tiedote uusista rajoituksista ja koronapassin käyttöönotosta.

Näyttelijä vaihtuu Oulun teatterin En päässyt Juliaksi -produktiossa

Julkaistu 28 syyskuun, 2021

Suureksi harmiksemme näyttelijä Risto Tuorila joutuu jäämään pois Oulun teatterin marraskuulle ensi-iltaan suunnitellusta En päässyt Juliaksi -produktiosta, jonka ohjaa teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio.

Koska legendaarista Tuorilaa on mahdoton korvata, vaihtaa työryhmä näkökulmaa, ja näyttämölle Oulun teatterin Tuula Väänäsen rinnalle astuu nuori, vasta uraansa aloittava näyttelijä Pyry Äikää.

Ensi-iltaa joudutaan muutoksesta johtuen siirtämään ja uusi ensi-iltapäivä on lauantai 11.12. klo 19 Oulun teatterin Pienellä näyttämöllä. Näytöksiin 26.11.–9.12. ostetut ja varatut esitysliput joudutaan valitettavasti siirtämään, mutta varaamme teille mielellämme paikat uuden esitysaikataulun mukaisiin näytöksiin. Teos jatkaa Oulun teatterissa myös vuonna 2022.

Liput voit vaihtaa soittamalla teatterin myyntipalveluun p. 0300 472 333 (0,51 €/min + pvm), sähköpostitse myyntipalvelu@oulunteatteri.fi tai käymällä paikan päällä teatterin myyntipalvelussa (Kaarlenväylä 2). Lipunmyynti teatterilla palvelee ke–la kello 12–19.

Jos uudet esityspäivät eivät sovi sinulle, voit vaihtaa lipun arvolippuun tai palauttaa lipun ja saada rahat takaisin.

Värisuora antaa äänen päihdeongelmasta kärsivien läheisille

Julkaistu 13 syyskuun, 2021

Yhteiskunnassamme päihdeongelma on stigma, josta vaietaan. Tämä vaikeneminen estää ongelman laajuuden tajuamisen. Sen vuoksi Oulun teatteri lanseeraa huumetestin väripalettia mukailevan Värisuora-rintanauhan, joka on tuen ele. Sen kantaja haluaa tunnustaa huumeongelman olemassaolon ja ilmaista tukensa sekä huumeongelmaiselle että hänen läheisilleen.

“Päihdeongelmiin ja päihdeongelmista kärsiviin ihmisiin liittyy yhteiskunnassamme edelleen paljon negatiivisia ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä. Perheet, joissa huollettava käyttää päihteitä, kantaa epäonnistumisen ja häpeän taakkaa. Tämä huonon vanhemmuuden leima ja avun resurssien vähyys lamaannuttavat ja vaientavat omaiset ja jättävät perheet selviytymään yksin”, aiheesta näytelmän tehnyt ohjaaja Heta Haanperä kertoo.

Värisuora-rintanauhoja myydään Oulun teatterin myyntipalvelussa, ja ne maksavat 5 euroa. Nauhan tuotot ohjataan Nuorten Ystävien Verto-hankkeelle. Verto tarjoaa matalalla kynnyksellä yhteisöllistä ja toiminnallista vertaistoimintaa täysi-ikäisille huumeiden käyttäjille, huumausaineriippuvuudesta kuntoutuville sekä korvaushoidossa oleville sekä heidän läheisilleen – vanhemmille, sisarille, veljille, puolisoille, lapsille, isovanhemmille tai ystäville.

Verto-toiminnan lähtökohtana on kävijöiden ja heidän läheisten osallisuuden vahvistaminen omassa elämässä ja yhteiskunnassa, sekä kokemustiedon ja vertaisuuden hyödyntäminen.

Värisuora-kampanja lanseerataan maanantaina 13.9. klo 16 Kauppakeskus Valkeassa. Lavalle nousevat Poikani joka katosi -näytelmän ohjaaja Heta Haanperä ja näyttelijöitä, Irti Huumeista ry:n vapaaehtoiset Helena Mällinen ja Tarja Tikkanen-Manninen, Nuorten Ystävien Verto-hankkeen läheistoiminnan työntekijä Katja Rauhala, poliisi Merja Rasinkangas ja Nuorten Ystävien kehittäjäasiantuntija ja dialogisen ohjauksen kouluttaja Amira Bushnaief. He kertovat omasta näkökulmastaan Oulun päihdeongelman tilanteesta.

Poikani joka katosi -työryhmä. Kuvassa alhaalta vasemmalta Heta Haanperä, Teemu Huotari, Jukka Kyllönen, Joose Mikkonen, Anne Syysmaa, Emilia Härmä, ylhäältä Annina Rokka, Sanna Peltola, Anneli Niskanen, Antti “Hape” Haapsamo, Merja Pietilä ja Rauno Paananen. Kuva Kaisa Tiri

Poikani joka katosi ensi-illassa lauantaina 18. syyskuuta

Oulun teatterissa nähdään tänä syksynä Poikani joka katosi, joka kertoo perheistä, joiden lapsi on kadonnut huumeiden maailmaan. Näytelmä perustuu vanhempien haastatteluihin, laajoihin taustatöihin ja Mirjam Sumun Kuinka poikani katosi -sarjakuvaan.

Heta Haanperän ohjaaman näytelmän ensi-ilta on lauantaina 18.9. pienellä näyttämöllä. Rooleissa ovat Joose Mikkonen, Anneli Niskanen, Merja Pietilä, Annina Rokka ja Anne Syysmaa.

“Esityksen lähtökohtana on ollut antaa ääni niille perheille, joiden lapsi on kadonnut päihteidenkäyttäjäksi. Niille vanhemmille ja sisarille, jotka ovat huutaneet apua kunnes heidän äänensä ovat sortuneet. Niille perheille, joiden arki on muuttunut kaiken muun nieleväksi huoleksi ja hädäksi. Niille perheille, jotka pelkäävät itsensä ja lähimmäisensä puolesta hiljaa syyllisyyttä kantaen”, Haanperä avaa.

Poikani joka katosi on esitys perheen häpeästä, syyllisyydestä, pelosta, huolesta, hädästä ja siitä toivosta, johon takertuu silloin, kun lapsi katoaa ja tilalle astuu huppupäinen hahmo, jota vastaantulijat väistävät.

Taikahuilu-ooppera Oulun teatterissa tammikuussa 2023

Julkaistu 8 syyskuun, 2021

Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilu saa ensi-iltansa Oulun teatterin suurella näyttämöllä 13.1.2023. Oopperan ohjaa Heta Haanperä, joka ohjasi Oulussa viimeksi Neljäntienristeys-oopperan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

Taikahuilu on yksi maailman rakastetuimmista ja yksi musiikinhistorian tunnetuimmista oopperoista. Taikahuilun kummallinen tarina satumetsineen, valepukuineen, metsänolentoineen, noitineen, mystisine veljeskuntineen, lohikäärmeineen, prinsseineen ja prinsessoineen on kaikessa höpsöydessään humanistinen ja ihmisläheinen teos.

“Taikahuilun sanoma on sävelissä ja rakkaudessa siihen, miten hyvää ja kaunista ihminen voi synnyttää. Taikahuilun soitto avaa ihmisen erityisen kyvyn kuvitella maailmoita, luoda uusia tarinoita ja uskoa satuihin”, Haanperä kuvaa.

Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä Taikahuilu toi jo ensi-illassaan syyskuussa 1791 musiikin teatterirakennukseen Wienin esikaupunkiin lähelle ihmisiä – pois hoveista ja kirkoista. Sen jälkeen Mozart sukelsi pysyvästi kaikkien ihmisten sydämiin.

“Nyt jos koskaan tarvitsemme tätä ihmisestä kumpuavaa iloa ja toivoa, jota koko Taikahuilu-ooppera edustaa. Raskas ja keveä, herkkä ja vakava vuorottelee Mozartin sävellyksessä, kuin elämä itse, joka kutsuu ja viekoittelee kuulijaansa mukaan leikkiin”, Haanperä luonnehtii.

Oopperan orkesterina on tuttuun tapaan Oulu Sinfonia ja Taikahuilun kapellimestareina toimivat orkesterin ylikapellimestari Rumon Gamba ja taiteellinen partneri Jaakko Kuusisto.

”Taikahuilu päätettiin tehdä kahden kapellimestarin voimin, koska näytöksiä on paljon ja ooppera on meille molemmille läheinen taidemuoto. Tuntuu luontevalta tehdä yhteistyötä oopperan osalta ja tarvittaessa voimme sijaistaa toisiamme”, Gamba ja Kuusisto kertovat.

Teoksen visuaalisuudesta vastaa Oulun teatterin paljon kiitosta saanut kolmikko, joka vastasi myös Fidelion suunnittelusta vuonna 2020. Lavastuksen suunnittelee Kalle Nurminen, pukusuunnittelu on Pasi Räbinän käsialaa ja valosuunnittelusta vastaa Jukka Kyllönen.

Oopperan esityksiä on 15 ja esityskieli on suomi. Teos tekstitetään suomeksi ja englanniksi. Taikahuilun koko roolitus ja yhteistyökumppanit julkaistaan ja lipunmyynti aloitetaan huhtikuussa 2022.

Oopperan toimintamallista

Oulun teatteri jatkaa Oulun pitkää oopperatraditiota tuomalla näyttämölle erikokoisia oopperaproduktioita joka vuosi. Joka kolmas vuosi tehdään oma oopperatuotanto, suurempi oopperaproduktio, jossa orkesterina on Oulu Sinfonia. Välivuosina oopperatoimintaa tehdään pienemmillä vierailutuotannoilla tai pienemmillä yhteistuotannoilla, joissa myös Oulu Sinfonia on tarvittaessa mukana.

“Olemme todella iloissamme voidessamme jatkaa Oulun kunniakasta oopperaperinnettä, mutta teatterin tiukentuneet resurssit eivät riitä jokavuotiseen suureen oopperatuotantoon, koska haluamme täyttää kaupunginteatterin velvollisuuden tehdä monipuolista ohjelmistoa, eli myös muita suurtuotantoja, kuten musikaaleja”, taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio kertoo.

Taikahuilun solistitehtäviin etsitään laulajia

Oulun teatteri ja Oulu Sinfonia etsivät laulajia solistitehtäviin avoimella haulla, sillä osa oopperan rooleista täytetään koelaulujen kautta. Koelaulut järjestetään Oulun teatterilla 29.9. Hakuohjeet löytyvät teatterin nettisivuilta.

Hakijoilta edellytetään ammattilaisuutta tai vahvaa laulutaiteen harrastuneisuutta sekä kokemusta esitystoiminnasta.

Oulun teatterin Alma Lehmuskalliolle ja Anu-Maarit Moilaselle Olavi Veistäjä -palkinto

Julkaistu 3 elokuun, 2021

Lehmuskallio ja Moilanen ovat iloisia ja otettuja palkinnosta ja näkevät Oulun teatterin tulevaisuuden myönteisenä viimeaikaisista haasteista huolimatta.

Oulun teatterin työpari taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen sekä freelance-taiteilija Pirjo Liiri-Majava saivat Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinnon Tampereen Teatterikesän avajaisissa tiistaina 3. elokuuta.

Olavi Veistäjän palkinto jaetaan valtakunnallisesti merkittävästä tuoreesta ja ajankohtaisesta teatteriteosta. Palkintoperusteluissa mainitaan muun muassa seuraavaa:

Alma Lehmuskallio ryhtyi uutena taiteellisena johtajana määrätietoisesti edistämään Oulun teatterissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Lehmuskallion ensimmäinen oma ohjaus Oulun teatterin johtajana oli Kaboom ja kuvittelun voima, joka oli koko perheelle suunnattu teos leikin tärkeydestä ja oman elämänpolun löytämisestä. Esitys yhdisti vahvasti sekä talon henkilökunnan että loi teatteriin monitaiteisen maailman yhdistäen nykysirkusta, liikettä ja tanssia.

Anu-Maarit Moilanen työskentelee Oulun teatterissa mahdollistajana, jolle taidelaitos ei näyttäydy erillisenä kuplana, vaan tärkeänä ja vaikuttavana osana yhteiskuntaa. Moilanen näkee teatterin merkityksen laaja-alaisena: tärkeänä yhteiskunnallisten aiheiden käsittelijänä, paikallisten yritysten yhteistyökumppanina ja moniammatillisena työllistäjänä.

“Tunnistamme toistemme vahvuudet”

Alma Lehmuskallio ja Anu-Maarit Moilanen ovat iloisia ja otettuja palkinnosta.

”On älyttömän mukavaa tulla tunnustetuksi nimenomaan työparina, sillä teatterin tekeminen on yhteistyötä”, kommentoi Lehmuskallio.

“Yhteistyö on alusta alkaen ollut luontevaa ja tunnistamme hyvin toistemme vahvuudet”, jatkaa Moilanen.

Lehmuskallion ja Moilasen töiden aloitusta Oulun teatterilla ovat leimanneet lukuisat haasteet. Viimeisimpänä Ahti-myrskyn aiheuttamat tuhot ja teatteritalon remontti laittavat syksyn esityskalenterin uusiksi.

Vastoinkäymisistä huolimatta Lehmuskallio ja Moilanen näkevät Oulun teatterin tulevaisuuden erittäin myönteisenä.

“Meillä on töissä ihanat ja taitavat ihmiset kaikilla osastoilla. Vaikka meiltä tällä hetkellä puuttuukin Ahti-myrskyn viemä katto ja sen kastelema suuren näyttämön lattia, niin tekemisen intoa ja osaamista meiltä ei puutu. Olen aivan höttösissäni tulevista produktioista. Palkinto on kaunis ele koko talon tulevaisuuteen suuntautuvalle katseelle”, Lehmuskallio kommentoi teatterin tulevaisuutta.

Yhteinen visio

Kaksikolla on yhteinen visio Oulun teatterista ja heidän on hyvä työskennellä yhdessä.

Alma Lehmuskallio aloitti taiteellisena johtajana tammikuussa 2020 ja ryhtyi määrätietoisesti uudistamaan taiteellista ohjelmistoa, parantamaan työhyvinvointia ja edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Hänen johdollaan Oulun teatteriin on perustettu tasa-arvotoimikunta, jonka tarkoituksena on parantaa teatterin yhdenvertaisuutta henkilöstön, ohjelmiston ja katsojien näkökulmista sekä taata, että työympäristö Oulun teatterissa on syrjimätön.

Anu-Maarit Moilanen aloitti toimitusjohtajana elokuussa 2020 ja hänen keskeinen tavoitteensa on teatterin ja taiteen saavutettavuuden parantaminen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen.

Moilasen tavoitteena on, että Oulun teatteri jalkautuu entistä vahvemmin Oulun alueella ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi hän kokee teatterin merkittävänä työnantajana.

“Teatteri on kaikille. Meillä työskentelee henkilöitä 45:llä nimikkeellä ja ammattien kirjo on valtava. Teatteri on työpaikka esimerkiksi kampaajille, ääni- ja valotyön osaajille, erikoisammattimiehille, pukuhuoltajille, siistijöille, näyttämötyöntekijöille, järjestäjä-kuiskaajille ja virastomestareille. Talossamme on valtava määrä eri alojen erikoisosaamista”, Moilanen kertoo ja jatkaa:

“Teatteri on haastava laji. Esityskaudella meillä tehdään kuusipäiväistä työviikkoa kahdessa osassa. Työ on meille valtava voimavara, mutta vaatii tekijöiltään valtavaa sitoutumista. Iso kiitos kaikille teatterilaisille siitä.”

Työlleen omistautunut lavastaja ja pukusuunnittelija

Toinen palkittu Pirjo Liiri-Majava on freelancerina työskentelevä lavastaja ja pukusuunnittelija. Työlleen omistautuneen suunnittelijan visualisoinnit ovat taideteoksia jokaisen yksityiskohdan viimeistelyä myöten. Pukusuunnittelijana hänen teatteripukunsa nousevat aina esiin itse teoksen ehdoilla, herkästi näyttämöteoksen kokonaisuutta rakentaen.

Viime vuosina hän on suunnitellut muun muassa puvut Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot -musikaaliin sekä lavastuksen ja puvut Adalmiinan helmi –teokseen ja puvut Helsingin Kaupunginteatterin Pieni merenneito –musikaaliin.

Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahaston tarkoituksena on jakaa Olavi Veistäjä -palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistää teatteritaidetta.

Palkintolautakuntaan kuuluivat johtaja Martti Silvennoinen (pj.), kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen ja teatterinjohtaja Mikko Kanninen.

Kuvat: Kaisa Tiri

Larivaaran oikeusjuttu osoittaa Kari-Pekka Toivosen johtamisen ongelmat

Julkaistu 23 kesäkuun, 2021

Oulun käräjäoikeus teki Merja Larivaaran ja Oulun kaupunginteatterin välisen sopimusriidan Seniorisoppaa koskevassa asiassa päätöksen teatterin hyväksi. Teatteri ei joudu maksamaan Larivaaralle korvauksia peruuntuneista esityksistä.

Sen sijaan ohjaajasopimusta koskevassa riidassa oikeus päätti Larivaaran hyväksi, joskin pienentäen teatterille tuomittua korvausta. Teatteri tuomittiin päätöksen mukaan korvaamaan Larivaaralle vajaat 15 000 euroa. Teatterin johdon mielestä päätös ei huomioi silloisen taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen toimintaa hyvän hallintotavan näkökulmasta.

”Olemme tältä osin pettyneitä oikeuden päätökseen. Oikeuden päätöksen perusteet osoittavat Toivosen epäterveen hallintotavan kaudellaan. Joudumme selvittämään, onko hänen osaltaan tapahtunut toimivaltuuksien ylittämistä”, Oulun teatterin hallituksen puheenjohtaja Matti Karhula toteaa.

Tapaus liittyy keväällä 2018 syntyneeseen tilanteeseen, jossa Merja Larivaara ja hänen puolisonsa, teatterin silloinen taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen sopivat keskenään, että Oulun teatterissa näyttelijäsopimuksella oleva Larivaara ohjaa näytelmän Vihainen leski vierailevana ohjaajana.

Larivaara sai teatterilta samaan aikaan näyttelijän palkkaa, mutta hän näytteli vuonna 2018 ainoastaan teoksessa Näköala sillalta. Vuonna 2019 Larivaara ei tehnyt yhtään roolia näyttelijänä.

”Teatterin johto ja henkilöstö ovat kokeneet epäoikeudenmukaisena sen omavaltaisen toiminnan, jota Larivaara ja Toivonen täällä ollessaan harjoittivat omaksi edukseen. Toivosen aikana työilmapiiri teatterilla oli kuormittava”, Karhula sanoo.

Kari-Pekka Toivonen väitti Merja Larivaaran kanssa kahdenkeskisesti tekemäänsä työsopimusta Oulun teatteria sitovaksi. Oulun kaupunkikonsernin ohjeet ja hyvä hallintotapa kuitenkin edellyttävät, että teatterin toimitusjohtaja hyväksyy tällaiset sopimukset.

”Toiminnassaan teatteri noudattaa Oulun kaupunkikonsernin ohjeita ja hyvää hallintotapaa. Vierailevien ohjaajien rekrytoinnissa ja palkkaamisessa toimitaan Oulun teatteri Oy:n yhtiöjärjestyksen, hallituksen työjärjestyksen, johtajasopimusten ja toimintaohjeiden mukaisesti. Emme voi sallia eettisesti arveluttavaa, hyvän johtamis- ja hallintotavan vastaista toimintaa teatterissa”, Karhula sanoo.

Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa kuukauden sisällä hovioikeuteen.

Peruuntuneiden esitysten lippujen vaihtaminen

Julkaistu 7 toukokuun, 2021

Ohjeistus päivitetty 24.1.2022

Tammikuun ja helmikuun peruutettujen esitysten liput tulee vaihtaa toiseen esitykseen tai arvolippuun 31.3.2022 mennessä. Tämän jälkeen lippujen muuttaminen ei valitettavasti onnistu ja lunastamattomien lippujen tulot käytetään teatteritoiminnan tukemiseen.

Peruuntuneiden esitysten teatteriliput voi vaihtaa toiseen esitykseen tai arvolipuksi täyttämällä tämän lomakkeen tai käymällä teatterin myyntipalvelussa.

Mitä arvolippu tarkoittaa?

Arvolippu kirjoitetaan sille summalle, minkä asiakas on lippuihin käyttänyt eli hyvitämme myös lipun hintaan sisältyvän toimituskulun. Arvolippu on voimassa 31.5.2022 saakka ja se käy maksuvälineenä vain Oulun teatterin myyntipalvelussa.

Arvolippu on voimassa 31.5.2022 saakka.

Mistä ja miten voin saada arvolipun?

Peruuntuneiden esitysten teatteriliput voi vaihtaa arvolipuksi täyttämällä tämän lomakkeen.

En halua vaihtaa lippua arvolipuksi, miten toimin?

Liput on mahdollista myös palauttaa rahaksi. Jos olet ostanut lippusi teatterin myyntipalvelusta, pyydämme sinua olemaan yhteydessä teatterin myyntipalveluun.

Kaikista muista lippukaupoista (myös Oulu10:stä) ostettujen lippujen hyvitykset tulee tehdä Ticketmasterin kautta täyttämällä Ticketmasterin palautuslomakkeen. Huomioithan, että Ticketmaster ei palauta toimituskuluja.

Kysyttävää?

Mikäli sinulla on kysyttävää lippujen hyvityskäytännöistä, voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen myyntipalvelu@oulunteatteri.fi tai puhelimitse myyntipalvelun aukioloaikoina numeroon p. 0300 472 333 (0,51 €/min + pvm).

Yhteystiedot

Teatterin myyntipalvelu
p. 0300 472 333 (0,51 €/min + pvm)
myyntipalvelu@oulunteatteri.fi

Lipunmyynti palvelee ke–la kello 12–19.

Syksyllä nautitaan värikkäästä vierailutarjonnasta!

Julkaistu 7 toukokuun, 2021

Oulun teatterin syksyn 2021 vierailuohjelmisto on julkaistu. Ohjelmistossa on mukana aiemmin peruuntuneita kiinnityksiä sekä aivan uusia huippuvierailuja. Luvassa on monipuolinen ja kiinnostava ohjelmisto, johon mahtuu musiikkia, tanssia ja runsaasti komediaa.

Laadukasta musiikkia tarjoilee Ilmiliekki Quartet, joka on trumpetisti Verneri Pohjolan, pianisti Tuomo Prättälän, basisti Antti Lötjösen ja rumpali Olavi Louhivuoren muodostama loistava yhtye, joka ampaisi kansainväliseen maineeseen heti uransa alkumetreillä voittamalla Young Nordic Jazz Comets -kilpailun. Lisäksi syksyllä Oulussa vierailee uutuuslevynsä julkistuskiertueelle lähtevä Johanna Iivananen.

Uutena syksyn vierailuohjelmistoon saadaan monologi I niin kuin Idiootti, joka kertoo häpeästä, seksuaalisesta väkivallasta ja siitä kuinka vaikeaa on näytellä labradorinnoutajaa. Esitys rakentuu Dostojevskin Idiootti-romaanin, dokumentaarisen materiaalin, Pietarissa opiskelun, fyysisen liikehdinnän ja kohtuuttomien irtovitsien ympärille. Toinen syksyn monologi on Martti Suosalon mestarillinen esitys Parasta elämässä. Se on liikuttava, toiveikas ja surullisen hauska kertomus kroonisesti masentuneen äidin pojasta, joka koettaa piristää äitiään listaamalla asioita, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.

Keväältä peruuntunut Baby Jane on kirjailija Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin pohjautuva nykyooppera. Se on moderni kuvaus kahden naisen välille syntyvästä rakkaussuhteesta, jota värittävät kipeät teemat mielenterveyden ongelmista ja niistä aiheutuvasta syrjäytymisestä yhteiskunnassa.

Aiemmasta loppuunmyydystä vierailustaan tuttu Kuin raivo äiti palaa syksyllä Oulun teatteriin. Näyttelijä Hanna Vahtikarin kirjoittama ja esittämä näyttämöteos paljastaa äitiyden kaikki puolet. Esitys on kipeän hauska ja rehellinen kuvaus erään äidin elämästä, tarina tempoilevasta ylisuorittajasta, joka kilpailee kellon kanssa ja heittelee hampurilaisia seinään.

Syksyn hulvattoman minifestivaalin tarjoilee tuttu kaksikko Ria Kataja ja Minna Kivelä. Koomikot nähdään aiemmasta vierailustaan tutussa komediaesityksessä Korot kattoon sekä ratkiriemukkaassa teatterirallissa Punkkuelämää. Lisäksi naiset tähdittävät uutta, elämäniloa pursuavaa vierailua Tuula ja Pirkko – Meil on aina Toro. Esitys kertoo kahdesta viriilistä naisesta, jotka erinäisten sattumien jälkeen päättävät karistaa pölyt matkalaukuistaan ja suunnistaa kohti Fuengirolan aurinkoista costaa. Esitys on kunnianosoitus hömelöydelle, vapaalle tahdolle ja unelmille.

Toisena uutena vierailuna nähdään Improvisaatioteatteri Riskiryhmän huikean hauska Kriisikomedia, jossa otetaan elämän isot ja pienet kriisit käsittelyyn. Nauru on parasta terapiaa ja sitä tässä esityksessä riittää!

Elo- ja syyskuun liput ovat nyt myynnissä! Tutustu myös teatterin omiin esityksiin ja osta liput nyt!

Nyt on varaa valita!

Julkaistu 4 toukokuun, 2021

Oulun teatterin syksyyn mahtuu poikkeuksellisesti kahdeksan omaa huippuesitystä. Uusia ensi-iltoja nähdään jopa kuudesta esityksestä: Jäniksen vuosi, Tahto, Poikani joka katosi, Kultasannotettu tie sekä kaksi kantaesitystä En päässyt Juliaksi ja Siltatanssit. Lisäksi jatkavia, yhä tuoreita esityksiä ovat Kaboom ja kuvittelun voima ja Synninkantajat, joka suuren kysynnän vuoksi nousee syksyllä suurelle näyttämölle.

Alunperin keväälle suunniteltu ensi-ilta Tahto on kertomus yhdestä kaikkien aikojen menestyneimmästä suomalaishiihtäjästä Aino-Kaisa Saarisesta. Aina Bergrothin näytelmä piirtää esiin, paitsi yhden hollolalaisen nuoren naisen, myös useamman sukupolven mielenmaiseman. Kilpahiihdon maailman kautta näytelmä kuvaa ihanteitamme, niiden särkymistä ja uudelleen kokoamista pettymysten jälkeen. Uusi ensi-ilta 18.9.2021 suurella näyttämöllä.

Syksyllä pienelle näyttämölle nousee toinen keväältä syksyyn siirtynyt ensi-ilta, Ouluun palanneen Heta Haanperän ohjaama ja käsikirjoittama Poikani joka katosi. Se on esitys perheen häpeästä, syyllisyydestä, pelosta, huolesta, hädästä ja siitä toivosta, johon takertuu silloin, kun lapsi katoaa huumeisiin ja tilalle astuu huppupäinen hahmo, jota vastaantulijat väistävät. Ensi-ilta 17.9.2021.

Suurella näyttämöllä nähdään myös Arto Paasilinnan tunnettuun romaaniin pohjautuva Jäniksen vuosi. Romaanin uuden vuosituhannen näyttämösovituksessa etsitään erityistä luontosuhdetta ja uskallusta uneksia. Jäniksen vuosi on hullujen aikojen surkuhupaelma meistä kaikista Vatasista, kesytetyistä ja villiintyneistä. Ensi-ilta 2.10.2021.

Näytelmien lisäksi syksyllä Pikisaliin saadaan musiikillinen runoilta, kun pitkänlinjan näyttelijämme Hannu Pelkonen nousee lavalle oululaisten huippumuusikoiden kera. Kultasannotettu tie on Hannun eläkkeellejäämiskonsertti, joka koostuu Aleksis Kiven runoista ja Hannun itse runoihin säveltämistä lauluista. Esitykset 22.10.2021 alkaen.

Oulun taidemuseon kanssa toteutettu Siltatanssit tarjoaa esityksellisiä hetkiä taidemuseolla Vilho Lammen maalausten äärellä. Esityksessä käydään dialogia Lammen maalausten äärellä ja niiden kanssa. Liminkalainen taidemaalari ja maanviljelijä Vilho Lampi (1898-1936) teki elämänsä aikana noin 550 teosta. Esityksen nimi “Siltatanssit” viittaa saman nimiseen maalaukseen, josta Lampi teki useampia versioita. Esitykset pidetään Oulun taidemuseolla. Kantaesitys 18.11.2021.

En päässyt Juliaksi on taiteellisen johtajan Alma Lehmuskallion ohjaama kanta-esitys, jossa esityksen runko muodostuu niiden roolien ja aiheiden ympärille, joita kaksi vuosikymmeniä Oulun teatterissa työskennellyttä näyttelijää ei koskaan päässyt tekemään tai käsittelemään. En päässyt Juliaksi käsittelee luopumista, toista mahdollisuutta, elämänkaarta, merkityksellisyyttä, näyttelijäntyötä ja näkymättömyyden/näkymisen kokemusta, pääroolissa tai sivussa olemista – sitä mihin kaikkeen meistä on ja mikä sitä estää toteutumasta. Kantaesitys 19.11.2021.

Viime syksynä ensi-iltansa saaneet, muutamien esitysten ajan pyörineet suosikit saavat jatkoa syksyllä. Suuren suosion saavuttanut Synninkantajat siirtyy syksyllä suurelle näyttämölle. Taiteellisen johtajan Alma Lehmuskallion ohjaama koko perheen seikkailu Kaboom ja kuvittelun voima palkittiin tänä keväänä Suomen Assitej:n ja STEFIn myöntämällä lasten- ja nuortenteatteripalkinnolla.

Toimimme viranomaisten asettamien rajoitusten mukaisesti ja teemme kaikkemme, että teatterikäyntisi on turvallinen! Elo- ja syykuun esitykset on nyt avattu myyntiin ja esityksissä katsomomme ovat vielä numeroimattomat eli ohjaamme yleisön saliin tulojärjestyksessä. Seuraamme myös kesän aikana viranomaisten tiedotusta ja tiedotamme mahdollisista muutoksista verkkosivuillamme sekä sosiaalisen median kanavissa.