Koronamaski ei korvaa meidän tekemää maskia!

Teatterikampaamon kuulumisia

Vuodenvaihde takana eikä vieläkään päästä esittämään yleisöille rajoitusten takia, mutta hommaa silti riittää. Tämä onkin herättänyt kovasti ihmetystä. “Mitä te oikein siellä teatterilla teette, kun ei esityksiä ole? Oletko lomalla?” Nämä ovat olleet aika yleisiä kysymyksiä viime aikoina. Ei, me emme ole lomalla, meillä tehdään töitä ja valmistetaan uutta.  

Meillä kampaamossa on tällä hetkellä töissä kaksi vakituista työntekijää sekä neljä tuntilaista. Meille koronatilanne on mahdollistanut harvinaisen tilaisuuden, että olemme ehtineet siivota ja järjestellä kaiken suurin piirtein paikalleen, valmistaa rauhassa varastoon esim. partoja ja viiksiä sekä tehdä uudet, ensi-iltaan tulevat jutut valmiiksi ilman monia monituisia ylityötunteja ja kiirusta. Normaalisti teemme tätä työtä esitysten pyöriessä ja sen tuomien tehtävien lomassa. Juuri eilen erään näyttelijän kanssa nauroimmekin, että täällä teatterilla me olemme kuin muurahaiset omassa keossa, pakerretaan töitä, mutta tällä hetkellä se ei vain näy ulospäin.

Kampaamon toiminta poikkeaa muista osastoista sen verran, että siinä missä muilla on suunnittelijat, valmistajat ja niin sanotut esitysten pyörittäjät erikseen, meillä kaikki tehdään samalla porukalla. Aikaa on välillä hyvin rajallisesti ja niinä päivinä, kun teatterilla on esityksiä, työmme keskittyy täysin niihin, emmekä muita hommia juuri ehdi tehdä. 

Tammikuun aikana työstimme loppuun Tahto-näytelmän, joka nyt odottaa lupaa päästä esittämään. Helmikuussa olemme valmistelleet syksyllä ensi-iltaan tulevia näytelmiä Poikani joka katosi pienelle näyttämölle sekä suuren näyttämön Jäniksen vuosi, jossa riittääkin peruukkeja pitkä rivi! Odotamme innolla valmistavia harjoituksia, jotta pääsisimme viemään nämä luomukset näyttämölle asti. Mennyt viikko olikin varsinaista tunteiden vuoristorataa, kun ensin päivällä meillä oli Jäniksen vuodesta läpikahlaus teknisesti ratkoen. Pääsimme kokeilemaan peruukkeja ja onnistumisen iloa. Samalle iltaa oli Poikani joka katosi ensimmäinen valmistava harjoitus ja pääsimme katsomaan näytelmän kokonaan läpi. Näytelmän aihe on rankka ja niin ajankohtainen, ja se pisti miettimään koko kotimatkan ja vielä kotonakin, mitä huumeiden käyttäjät ja heidän vanhempansa käyvätkään läpi. Esitys todella avasi silmät ja antoi ymmärtää, kuinka vakavasta aiheesta todella on kyse. 

Myös muut ensi syksyn esitykset meillä on jo suunnittelussa ja osittain myös työn alla. Eli hommaa riittää eikä meillä tylsää täällä ehdi olla! 

Tässä kahvitauolla kirjoittaessa on myös pakko hieman kehaista, että meillä on taatusti Suomen parhaat maisemat teatterikampaamossa. Etenkin näin keväisin, kun aurinko alkaa paistaa, on luminen maisema Kiikelin suuntaan kaunista katsottavaa. Tauon vaikutus kaksinkertaistuu, kun näkee tuon rauhoittavan näkymän ikkunasta. Ja kohtahan se on taas kesäkin! Mennyt vuosi on vierähtänyt todella nopeasti, vaikka sitä nämä rajoitukset ja korona ovatkin piinanneet.

Eilen teatterilla oli Kaboom ja kuvittelun voima –esityksen läpimeno. Näitä läpimenoja tehdään, jotta näytelmä pysyy sekä näyttelijöillä että sen tekijöillä muistissa. Läpimenossa katsottiin porukalla kuinka suuri vaikutus meikeillä ja hiuksilla loppupelissä on kokonaisuuteen – sen huomaa vasta kun ne oikeasti puuttuvat. Koronamaski ei korvaa meidän tekemää maskia! Tuli ihan ikävä näytöksiä! Kuinka siistiä onkaan olla osa porukkaa, joka toteuttaa näin mahtavia ja näyttäviä esityksiä, kuten KABOOM! 

Mikäli haluat tietää kampaamon henkilökunnasta ja sen toiminnasta tarkemmin, kannattaa tutustua Instagramissa tiliin @oulunteatteri_maski. Sieltä löytyy muun muassa lyhyet esittelyt meistä kaikista. 

kampaamonhoitaja Eija Juutistenaho

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun