Ennennäkemätöntä Tšehovia Suomessa!


Mutta legendan varsinainen ydin, ystäväni, on siinä, että tarkalleen tuhannen vuoden kuluttua siitä, kun munkki vaelsi aavikolla, kangastus joutuu jälleen maapallon ilmakehään ja näyttäytyy ihmisille. Legendan mukaan meidän tulee odottaa mustan munkin ilmaantumista jollei tänään, niin huomenna.”

Tutkija A. V. Kovrin on uupunut, hermotkin reistailevat. Hän matkustaa kasvatti-isänsä, maineikkaan puutarhaviljelijän luo. Ei lepäämään, vaan tehdäkseen entistäkin lujemmin töitä noustakseen muiden yläpuolelle korkeuksiin, jäiden keskelle. Korkeuksissa ilma on kylmää ja näkymä yllättävä. Yksinäisyyttä on vaikea kestää, jos ei ole vihkiytynyt sille kuten munkki.

Tšehovin arvoitukselliseen novelliin pohjautuva esitys tarkastelee työn ja perheen yhdistämisen haasteita. Kaikkea ei voi saada. Ja kaiken voi menettää. Mitä musta munkki haluaa Kovrinille sanoa? Mitä on onni, jota kaikki tavoittelevat?

Lue Pyhäjoen lukiolaisten Musta munkki -projektista! Juttu alkaa sivulta 5.
Myös Oulun ylioppilaslehti haastatteli näytelmän ohjaaja Riko Saatsia. Lue juttu sivulta 19.  


Anton Tšehov

Anton Tšehov (1860-1904) oli venäläinen kirjailija ja lääkäri. Häntä pidetään venäläisen draamakirjallisuuden suurena uudistajana, mutta myös avoimen novellimuodon isänä.

Anton Tšehov syntyi Taganrogin kylään Venäjän eteläosaan. Hän kävi koulun synnyinpaikkakunnallaan, mutta muutti myöhemmin Moskovaan, jossa opiskeli lääkäriksi. Tšehovin ensimmäiset julkaistut novellikokoelmat vuosilta 1886 ja 1887 olivat jo niin menestyksekkäitä, ettei hänen tarvinnut koskaan elättää itseään lääkärinä.

Tšehovin novellit keskittyvät juonikulun sijaan henkilöhahmojen sisäisiin tapahtumiin; tunteisiin, aavistuksiin ja mielialoihin. Usein kertomusten loppuratkaisu jää kertomatta tai siitä ainoastaan vihjataan. Tästä syystä Tšehovin novellityyliä onkin alettu kirjallisuusteoriassa kutsua avoimeksi novelliksi, ja luojansa mukaan myös tšehovilaiseksi novelliksi. Avoin novelli mahdollistaa perinteistä novellia paremmin mm. kerronnan epäkronologisuuden, sisäisten ja ulkoisten tapahtumien sulautumisen toisiinsa sekä lukijan oman päättelyn ja tunnetajun korostamisen. Tšehovin tunnettuja novelleja ovat mm. Aro (1888) ja Kaksintaistelu (1891).

Tšehov oli draamakirjallisuuden uudistaja. Myös näytelmissään hän korostaa ihmisen sisäistä todellisuutta suhteessa ulkoiseen juonikulkuun. Länsimaisen draaman perusperiaatteet, toiminta ja dialogi, saavat uudenlaisen merkityksen. Ne eivät esiinny enää pelkästään nykyisyydessä, vaan kerronta rakentuu myös ajallisesti vaikeammin hahmotettavien muuttujien, kuten tunteiden ja tunnelmien varaan. Tšehovin kerronta muistuttaakin toimintaperiaatteiltaan runoutta, mistä syystä sitä on kutsuttu myös lyyriseksi draamaksi.

Tšehovin näytelmistä tunnetuimpia ovat Lokki (1895), Vanja-eno (1900), Kolme sisarta (1901) ja Kirsikkapuisto (1904). Tšehovin novelli Musta munkki (1894) ennakoi kiinnostavalla tavalla hänen viimeiseksi jäänyttä suurta näytelmäänsä Kirsikkapuisto. Kuten näytelmässä, myös novellissa puutarha on keskus, jonka ympärille aukeavat Tšehovin tuotannon keskeiset teemat: ihmisen eristäytyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Hänen koko tuotantoaan on usein kuvattu tutkielmaksi tarpeettomasta ihmisestä.

Kommentit

Musta munkki

Elina / 11.12.2015

Hienoja kohtauksia ja kiinnostava tarina! Nautin esityksestä paljon. Dialogi oli mukaansa tempaavaa ja esityksessä käytetyt efektit (esim. tykki!) olivat mahtavia. Hienoa että Oulun kaupunginteatteri tarjoaa katsojille eri tyylisiä teatteriesityksiä, joista jokainen kaupunkilainen voi löytää mielenkiintoista katsottavaa. Esityksen alku oli hieman sekava, mikä vähän hidasti näytelmän sisältöön käsiksi pääsyä, mutta se selkeni kuitenkin pian... Kuiskaajan paperitelineen valo vei voimaa intensiivisiltä ja muuten vaikuttavilta kohtauksilta.
Viimeksi muokattu: 22.12.15 / teatteri-paivi  
Huima!

Helena / 3.10.2015

Käytiin tänään 3.10. katsomassa päivänäytösessä, ja olipa kyllä aivan huima! Aikuisten oikeesti kokemus, voivide, huippu . Ei oikeastaan löydy sanoja. Pääosan esitttäjälle terkkuja: oumai!!!!!!
Hämäräksi jäi

Teatraali / 30.09.2015

...Esityksen parasta antia olivat omenan maalaus – ja loppupuolen Kovrinin hoitokohtaus. Hyvä, että niille oli annettu niin paljon aikaa. Niitä kohtauksia oli hypnoottista ja rauhoittavaa seurata... Tuo myös mukavaa vaihtelua kun lavaa laajennetaan yläparville, hissiin jne. Tässä esityksessä myös sotkettiin kiitettävän paljon ja nähtiin varmasti yksi hienoimmista näkemistäni efekteistä jos ei jopa hienoin nimittäin lumituiskutykki. Huh hah hei!!! Kiitos myös Henna Lingolle hienosta pianomusiikista. Taas yhtä teatterikokemusta rikkaampana ja matka jatkuu.
Viimeksi muokattu: 21.10.15 / teatteri-paivi  
Kiitos Mustasta munkista

Tiina ja Juha / 29.09.2015

Ystäväpariskuntamme kanssa olimme todella vaikuttuneita lauantaina Musta munkki näytelmästä. Yksi näki sairaskertomuksen, toinen yhteiskunnallisuutta ja kaikki olimme haltioituneita pesemiskohtauksesta. Liikkeet, eleet, tilan käyttö ja tarina veivät meitä intensiivisyydellään kertomuksen halki.
Kiitämme ja suosittelemme!
Re: Musta munkki

Merja E / 19.09.2015

Kertakaikkiaan mieleenpainuva näytelmä. Upeita näyttelijäsuorituksia, elävää musiikkia, eloisa visuaalinen lavastus. Dramatisointi ja ohjaus hienot. Kolme tamperelaista onnitteli toisiaan että tuli lähdettyä teatteriin sateesta huolimatta.

Kirjoita oma kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.
 
Cxense Display