Kielletyt muistot - puhutteleva brittidraama

Ihminen rakentuu muistoista. Mitkä niistä ovat totta?

Traileri Kyösti Niva

Sanomalehti Kalevan ja Suomenmaan arviot kiittävät vahvaa näyttelijäntyötä

Kielletyt muistot on vaikuttava psykologinen jännitysnäytelmä, joka seuraa perheen kamppailua menneisyyden kanssa. 

Näytelmän on vuonna 2000 kirjoittanut sir Arnold Wesker, arvostettu brittiläinen näytelmäkirjailija. Vuoden 2012 The Kings Head Theatren Kielletyt muistot (Denial) -esitysten yhteydessä Wesker kertoi, että tosielämän tilanne, johon näytelmä pohjautuu, jatkuu edelleen vaikeana. Samoihin ongelmiin joutuneille perheille on perustettu tukiryhmiä maailmanlaajuisesti. Lue haastattelu

Esityksessä nähdään myös dokumentaarisia osuuksia psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin, professori Hannu Lauerman haastattelun muodossa. Faktatiedot muistin toiminnasta rikastuttavat näyttämön todellisuutta ja vievät katsojan pysäyttävien kysymysten ääreen.

Näytelmän keskushenkilön, kolmekymppisen Jennin elämä on poissa raiteiltaan. Hän kokee epäonnistuneensa rakkaudessa ja työssä. Etsiessään apua vaikeaan elämäntilanteeseen Jenni turvautuu terapeuttiin, jonka avulla hän löytää selityksen nykyiseen ahdistukseensa.

Terapiassa esiin nousseet muistot järkyttävät koko Jennin lähipiiriä. Jennin perhe joutuu epäilyksen ja itsesyytösten kurimukseen. Näytelmä pohjautuu kiistanalaiseen kysymykseen siitä, voiko ihminen kieltää itseään muistamasta kipeitä asioita ja sitten myöhemmin palauttaa ne tarkasti mieleensä.

Näyttämölle syntyy vastavoimien pelikenttä, joka ei jätä ketään kylmäksi ja provosoi moraaliseen pohdintaan. Vaikuttava tunnelataus Oulun kaupunginteatterin näyttelijöiden tulkinnassa johtaa yllättävään loppukohtauksen.

Näyttelijä Anne Syysmaa on Jenni. ”Hän on elänyt normaalia elämää, ja joutunut melko tavanomaisiin kriiseihin, jotka voisivat kohdata ketä tahansa. Heikoilla ollessaan ihminen on haavoittuvainen ja altis ottamaan apua vastaan. Löytämällä ongelmiensa syyt itsensä ulkopuolelta hän uskoo paranevansa ja vapautuvansa kahlitsevasta syyllisyydestä.”

Terapeutti Vappu Merilän rooliin valmistautuu näyttelijä Annina Rokka. Hän on pitänyt esikuvanaan kohuttua Ellen Bassin Rohkeus parantua -terapiateosta ja myyntimenestystä vuodelta 1988. Bassin terapiamuotoa kritisoidaan johdattelevien menetelmien käytöstä. ”Vappu uskoo auttaneensa Jennin oikeaan suuntaan. Syy hänen toimintaansa on vilpitön pyrkimys vapauttaa naiset irti uhrimentaliteetista.”uskoo paranevansa ja vapautuvansa kahlitsevasta syyllisyydestä.”

Kommentit

Kielletyt muistot

teatteri-ki / 28.11.2013

Sari Räisänen / 25.11.2013
Tosi hyvä ja vaikuttva kuvaus vaikeasta asiasta ja ihmisen manipuloinnista.
Miten suuri vaikutus on toisen ihmisen puheella rikkinäiseen ihmiseen ja saa näin uskomaan tapahtumaaomiakin asioita.
Vahvaa, syvällistä Draamaa! Kiitos siitä!
Tunteita koskettava, ajatuksia herättävä, järkyttäväkin tarina - vaikutuin.

teatteri-ki / 27.11.2013

Johanna 43/25. marraskuuta 2013
Loistavaa näyttelijäin- ja ohjaajan työtä ja teksti, jonka uskottavuus olisi ehkä hiukan vaakalaudalla, jollei tietäsi sen perustuvan tositapahtumiin. Vetää hiljaiseksi.
Taidolla tehty, todella puhutteleva!

teatteri-ki / 27.11.2013

Oinas/12. lokakuuta 2013
Näyttelijät loistavia,sopivat rooleihin.
Paljon ajatuksia herättävä ja koskettava aihe,hyvin käsitelty.
Vahvaa työtä

Teatraali / 3.10.2013

Kielletyt muistot näytelmän katsominen pienellä näyttämöllä oli todellinen ”teatterikokemus”. Tämä kuuluu ehdottomasti minun kategoriassani parhaimmistoon mitä talossa olen katsonut vuosien varrella. Odotukset ylittyivät totisesti (mutta ei totisesti) ja mietittävää ja pohdiskeltavaa jäi vielä pitkään esityksen loputtua. Niin syvälle tämä teos porautui, että sitä vain katsoi näyttämön tapahtumia aivan suorastaan ekstaasissa. Toteutus on mielenkiintoinen. Näyttelijät istuvat takanäyttämöllä tuoleilla odottaen omaa vuoroaan. Aina näki kuka seuraavaksi tulee astumaan keskiöön. Hissin käyttö oli mielestäni myös todella tehokas keino. Hissin suuret rautaovet lävähtävät auki ja johdattavat tulijan keskelle kolkkoa ja pirullista terapiahuonetta. Jotenkin hissin luonne muuttui aina sen mukaan mikä tilanne näyttämöllä oli menossa tai sitä käyttävien ihmisten mielentilan mukaan. Lavastus on niukka ja niin saa ollakin. Teksti on niin napakkaa ja koko työryhmä niin asiansa osaavaa, että vähäinen riittää. Teksti ja näyttelijäntyö on mikä kantaa. Olisi kantanut sen verran hyvin, että olisin jättänyt suurimman osan video-osuuksista pois. Näytelmän alkuun faktapläjäys aiheesta sopi hyvin, mutta myöhemmin en olisi niitä käyttänyt. Varsinkin loppukohtauksessa, joka oli niin raju ja latautunut olisin katsojana toivonut hiljaista hetkeä ennen kiitoksia. Video pilasi tunnelman tunkien päälle. Mutta tämä videon käyttö ainoana miinuksena tällä kertaa. Anne Syysmaa ja Annina Rokka tekevät tässä parhaat roolityönsä. Heidän yhteispelinsä on niin sykähdyttävää ja latautunutta. Annina Rokan Vappu Merilä on niin "muka" taitava terapeutti, pienin askelin hän porautuu Anne Syysmaan esittämän Jennin mieleen ja saa tämän pikkusormensa ympärille. Rokan suoritusta oli positiivisessa mielessä ärsyttävä seurata. Anne Syysmaa tunteilee äärilaidasta toiseen todella uskottovasti.Kaikilta niin loppuun asti hiottu suoritus. Anneli Niskaselta jälleen kerran vahva esitys tyttärensä takaisin haluavana äitinä. Ja Timo Reinikka isänä hyvänä vastaparina. Elina Korhosen esittämä sisko on yhdessä Heli Haapalaisen esittämän toimittajan kanssa näytelmän järki. He tuntuvat tietävän alusta saakka mistä on kyse eivätkä mene Vappu Merilän lankaan. Vierailija Matti Aakko tuo hahmollaan tyyntä myrskyn edelle. Hyvää oli myös se, että ei ollut itsestään selvää miten näytelmässä lopulta käy. Sitä sai miettiä väliajallakin, että miten tämä kaikki päättyy. Ja lopustahan voi kaikki tehdä omat johtopäätöksensä. Minun mielestäni päätös on oikea. Tämä täytyy ehdottomasti päästä katsomaan toisen kerran.

Kirjoita oma kommentti


Jos et saa koodista selvää, klikkaa koodia ja saat uuden koodin.
 
Cxense Display